tommijalava

Hiilensidontaa for dummies

  • Hevonkakkaa
    Hevonkakkaa
  • Tässä biohiiltä ja tuhkaa
    Tässä biohiiltä ja tuhkaa

Nyt kun valtakunnassa kaikki ei enää ole hyvin, vaan äkkikatsomalta ihan professoristasolla ollaan päädytty ymmärtämään hiilen kauheus, lienee paikallaan luoda näkökulmaa aiheeseen ihan konkreettiselta hevonpaskatasolta asti.

Jos kohtuus ja järki ei voita, näyttää minusta siltä että koko suomalainen yhteiskunta halutaan rakentaa hiilen, hiilinielujen ja hiilipäästöjen noidankehän ympärille. Tämä on toisaalta aivan ymmärrettävää, koska pakolaisongelma, sukupuutot, pohjoisnavan jääpeite, vieraslajit, veronkorotukset ja koululakot ovat kaikki seurausta ilmastonmuutoksesta joka on seurausta hiilestä. Lyhyesti voidaan siis sanoa, että jos hiiliongelma ratkaistaan, ratkaistavaksi ei enää paljon muuta jääkään. Kaikki alkaa hiilestä ja loppuu hiileen.

Viime kädessä en ole itse laisinkaan varma yläkuvatusta, hiilipäästöjen kaiken turmelevasta luonteesta. Vähintäänkin näen agendassa sen kaltaista joukkohurmoksellista ruoskintaa, jossa ruoskimisesta tuleekin itsetarkoitus varsinaisen aiheen jäädessä vähemmälle huomiolle. Kun vaikkapa lajiston köyhtyminen liitetään ilmastonmuutokseen ja ruoaksi käyttämääni maitolasilliseen ja naudanlihapihviin, tulee suorastaan epäuskoinen olo. Voisiko sittenkin olla niin päin, että lajiston köyhtyminen johtuu siitä ettei nautoja enää ole tarpeeksi? Naudanläjä nurkalla jos toisella johtaisi hyöteispopulaatioiden parantuneisiin elinolosuhteisiin, hyönteissyöjien ravitsemustilanteen parantumiseen ja tätä kautta koko ravintoketjuun. Mutta naudanliha ja maito onkin NO-NO, koska ilmastonmuutos. Jos lehmä häviää lautaselta, se häviää myös luonnosta. Se ei tosiasiassa johdu ilmastonmuutoksesta vaan sen torjunnasta. Olisiko syytä pohtia syitä ja seurauksia kohtuullisen tarkasti ainakin ennen kuin asiasta aletaan normittaa ihmisten elämää millään ennennäkemättömillä maailmanparannusveroilla?

Mikä sitten on ihmisen osuus ilmastonmuutokseen muiden mahdollisten tekijöiden ohella? En osaa arvioida, mutta ilmastoagendan kanssa olen yhdestä asiasta kuitenkin samaa mieltä: hiilen sidonta on tarpeellista ja järkevää. Myös säästäväisyys suhteessa fossiilisiin polttoaineisiin on hyvä. Jos fossiiliset polttoaineet pääsisivät loppumaan, meillä olisi varsinainen ongelma.

Kuvassa omakotilaisen haja-asujan ratkaisu kytevään ongelmaan: viime lämmityskauden jäänteitä. Pieni tynnyrillinen tuhkaa ja reilummasti hiiltä. Innostuin hiilituotannosta ja siihenhän puulämmittäjällä on erinomainen mahdollisuus. Kasvimaalla hiili nimittäin kuohkeuttaa alustaa ja toimii ravinne- ja kosteuspankkina varmistaen maan sadontuotokykyä. Syksyn aikana puunpolton sivussa tein jätepuusta puolisentoista tynnyrillistä hiiltä, ehkä 35-40 kg. Hiilidioksidissa se tekee 130-150kg. Ei siis paljon mitään. Tosin Suomen osuus maailman hiilidioksidipäästöistä on sekin vain 0,15%. Lisäksi monella kaupunkilaisella asunto lämpiää polttomalla kivihiiltä, siis niitä kaikkein stabiileimpia hiilivarantoja. Siihen nähden puulämmittäjän hiilitehdas näyttäisi sankarityöltä. Pelkästään puulla lämmittävän on  helpohkoa nostaa määrää vaikka kolminkertaiseksi. Hiilituotannon sivutuotteena pysyy talo lämpimänä. Eikä siinä toki kaikki. Siinä missä vanhat kaskenpolttajat polttivat metsää lannoitetarkoituksessa, pystyy puulämmittäjä ottamaan tuhkan lannoitevaikutuksen vielä viljelykäyttöön. Tällöin vähennetään teollisten keinolannoitteiden tarvetta ja logistiikkaketjua, kun vuoden juurekset ja monet muut kasvavatkin kotipihassa puuntuhkan ja nokkosveden voimin. Lisänä peräkärryllinen naapurustosta hankittua hevonpaskaa, joka kompostoituessaan muuttuu hiilipitoisiksi humusaineiksi, jotka nekin säilyvät pellossa pitkään. Näin meillä. Hiilitaseen laskeminen alkaa muuttua vaikeammaksi. Kun kesällä katselee puulannoituksella kasvavaa härkäpapua ja muuta kasvimaata ja ihmettelee pölyttäjien pörinää, saattaa mieleen juolahtaa sekin ajatus, että tässä koko touhussa ei lopulta taida olla sittenkään kysymys vain hiilestä. Ainakaan muutto kivihiilellä lämpiävään kerrostalokoppiin ei taida tilannetta pelastaa. Mutta jos pihakanojen munat tai kukonpojan paisti tuntuvat rahvaanomaisilta, voi siellä kerrostalossa ainakin syödä sademetsäläistä soijapihviä. Se kun on tunnetun ekoystävällistä ja vähäpäästöistä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän PerttiKannisto1 kuva
Pertti Kannisto

Ilmastovouhotus on saavuttanut joukkohysterian rajat, poliitikkojen mieliksi.

Käyttäjän tommijalava kuva
Tommi Jalava

Kyllä niin on, että ilmastohysterisoinnilla ajetaan poliittisia päämääriä jotka saattavat olla monin tavoin vahingollisia kokonaisuudelle. Vaikkapa tuo lehmien -tai puunpolton- demonisointi.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Hyi sinua, kun olet mennyt tekemään hiiltä jo sidotusta hiilestä, joka on siis napattu ilmasta. Ja tuollainen kasa tuhkaa, se tarkoittaa että hiiltä on vapautettu ilmaan tolkuttomasti. Hyi, hyi!

Muuta kaupunkiin betonipunkkeriin ja elä kuin ihmisen pitää!

Käyttäjän tommijalava kuva
Tommi Jalava

Viimeiseen asti kapinoin vastaan! Puolustukseni on, että tuottamani hiili tuli jätepuusta, joka muutoin olisi joko lahonnut maahan tai päätynyt jätteenpolttoon! =)

Käyttäjän mhatakka kuva
Markku Hatakka

Hälyttävä tuote, tutkimus, maapallon kasvisto sitoo enemmän CO2 kuin luonto, metsäpalot ja ihminen päästää! Huhhuh

”We know that terrestrial plants are currently absorbing more CO2 than is released into the atmosphere through the combination of fire, decomposition, plant respiration, and human-related emissions,” lead researcher Lucas Cernusak said.

“This is commonly known as the land carbon sink, and we know it’s currently slowing the rate at which atmospheric CO2 is increasing. What we don’t know is how strong that response is, and how long we can count on it.”

How plants are working hard for the planet
https://wattsupwiththat.com/2019/05/20/how-plants-...

Käyttäjän tommijalava kuva
Tommi Jalava

Taitaa olla vielä niinkin että mitä enemmän hiilidioksidia on ilmassa, sen halukkaammin se sitoutuu kasvuun. Kasvihuoneviljelyssä taidetaan pyrkiä monesti nostamaan hiilidioksidin määrää jopa keinotekoisesti optimaalisen kasvutuloksen saavuttamiseksi. Luomukeino on sijoittaa komposti kasvihuoneeseen.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Kivihiili/antrasiitti olisi hyvä lämmityspolttoaine kuluttajalle ellei sen hintaa nostettaisi keinotekoisesti n. kymmenkertaiseksi maailmanmarkkinahintaan verrattuna.

Käyttäjän tommijalava kuva
Tommi Jalava

Hyvyys tietysti riippuu prioriteeteista. Jos halutaan pitää mahdollisimman suuri osa hiilestä pois luonnon ja ilmaston kiertokulusta, ei fossiilisiin polttoaineisiin kannattaisi koskea. Kokonaan toinen asia on, kuinka härkäpäisesti sellaiseen tilanteeseen kannattaa pyrkiä? Ei ainakaan niin härkäpäisesti, että kaataa sademetsät öljypalmujen tieltä.

Näissä ajettavissa agendoissa on niin huutavia ristiriitaisuuksia, että järkevä keskustelu voi olla vaikeaa. Suomalaisten hiilipäästöistä suuri osa on asumis- ja liikkumisperusteista, joten olisi luontevaa sallia asukasmäärän väheneminen. Silti samat tahot jotka haluavat päästöt kuriin mahdollisimman kipeillä keinoilla, olisivat kernaasti kasvattamassa väkimäärää erilaisten siirtolaisuuden muotojen kautta.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Itse en näe hiilidioksidissa mitään pahaa, päinvastoin yhteyttävät kasvit ja siten myös muut elolliset voivat hyvin hiilidioksidipitoisuuden noustessa. Kipuraja ihmiselolle tulee jossain 5%(vol)=50 000 ppm pitoisuuden kohdalla. Tuommoisiin lukemiin ei tulla koskaan pääsemään, vaikka poltettaisiin kaikki fossiiliset varat. Tarkoittaisi myös happitason laskua kipurajan alle. Ilmaston muuttuminen ei ole hiilidioksidista juurikaan riippuvainen. Nyt kipuillaan aivan toisista asioista, jotka ovat jostain syystä tabuja, ainakin osittain. Propaganda on propagandaa ihmiselämässä ajamaan ihmiset haluttuun suuntaan.

Toimituksen poiminnat